29.5.2014

Sadepäivä kuluu mekkoja tehden


Kuka sitä nyt sadetta toivoisi. Mutta onhan se hyvä syy olla sisällä ja ommella. Mitä sitä nyt muutakaan.

Varsinkin tuli hankittua muutamia kankaita kesää varten. Tässä kaksi täysin erilaista printtikangasta ja toteutusta tyyliltäänkin.

Ensimmäinen on hieman psykedeelinen ja mietin kun tämä on tällainen sovellus eläinprintistä, että juu, wannabeeyoung. No mutta väritys oli taasen sitten niin nami, että ostin kankaan. Malli aika perussettiä, mutta tuntuu toimivalta.




Toinen taas pellavasta tehty vähän fifties henkinen kesäisempi toteutus. Printtikuosi tässä on ns. paneeli eli kankaassa toistuu kokonaisuus jossa erilaisia kohtia. Teinkin sitten niin, että yläosa tuli vaaleammasta kohdasta ja alaosa tummasta osiosta. Vyötärön otin mustasta ja se ikäänkuin katkaisee nämä kaksi osaa. Nyt täytyy sanoa, että meni kankaan osto nappiin, en nimittäin ostaessani tiennyt millä kaavalla teen ja mitä. Joskus käy tuuri.




Jukka Rusanen Stage

Parhaillaan Helsinki Contemporaryssa on Jukka Rusasen näyttely Stage. Värien perässä kulkijana poikkesin siis katsomaan, mitä pelkistetyistä maalauksistaan tunnetun taiteilijan stagella on esillä.

Värejä todellakin on paljon - aivan pastelleista kirkkaisiin tummiinkin väreihin.

Jukka Rusanen Pose IV
Töissä on herkullisia yksityiskohtia - ikäänkuin "öljyvärirykelmiä", joilla herkuttelin erityisesti. Ja toisaalta kauempaa katsottuina töistä voi erottaa jotain esittävää.

Täysin hulvaton oli ison tilan installaatio.

Jukka Rusanen
Näyttelyn esittelyn voit katsoa Helsinki Contemporyn sivuilta. Siellä myös näyttelyn kiinnostava oheinen videoesittely.



27.5.2014

Pellavamekko

Olin viime keväisestä Käsityökerhon 4/2013 lehdestä poiminut helpon pellavamekon kaavan jo aiemmin. Tilaisuuden tullen päätin toteuttaa kyseisen ohjeen. Superhelppo tehdä.


Kankaaksi löysin kevyen ja ohuen pellavan Eurokankaasta. Edullinenkin.






Täytyypi siis kommentoida, että näitä saattaa syntyä kesäksi useampikin. Pino kankaita jo odottamassa.

20.5.2014

Kirsikankukka







Buddhalaisuudessa kirsikankukka symbolisoi katoavaisuutta. Samurait pysähtyivät nauttimaan kirsikankukinnan hetkellisestä kauneudesta. Todella hetkellinen on tuo kauneus, mutta jotenkin vangitsevan kaunis. Onneksi on Roihuvuoren kirsikkapuisto. Siellä kirsikkapuita on peräti yli 200.




18.5.2014

Puikkojen heiluttelua parvekkeella

Viikonloppu on tarjonnut juuri ne olosuhteet rennolle neulomiselle mitä toivoa saattaa. Muutaman viikon ajan olen neulonut pellava-puuvilla-viskoosi-langasta yllättävästi pitsineuletta. Yllättäen siis lähinnä itseni.  Rowanin Panama -lankaa on mukavaa neuloa, vaikka puikot ovatkin suhteellisen pienet eli 3,5.




Neuletakki tästä siis tulossa Rowanin ohjeella.

 Ja tässä valmis neuletakki. En laittanut nappeja alas asti vaan vain pari ylös, sillä pidän kuitenkin vain niitä kiinni.

Sitruunaa sisustukseen

Jos kaipaat kotiisi piristystä, niin tästä sitä todella saat. Mietipä vaikka harmaata kotiasi, joka huutaa väriä. Keittiöön kun laitat Habitatin Ayres tuolit ja pöydän, niin kas, aamusi alkaa energiabuustilla.  Tuolin muotokieli on mukavan pyöreä. Voisi jopa sanoa leikkisäksi.


Habitat Ayres


Samasta sävymaailmasta ponnistaa, aavistuksen tummenpana, norjalaisen Slettvollin East nojatuoli. Upean samenttinen pinta kutsuu.


Slettvoll East





Jos kaipaat väriä vain ripauksen, erinomainen lisä on Hayn Puzzle Mix tyynyt. Pidän värin ohella erityisesti kauniista leikkauksesta, jossa kankaan pinnan kuvio tulee mielenkiintoisesti esiin.

Hay Puzzle Mix


Ja tarjotin kauniina muotona, myös Hayn, nimeltään Kaleido. Nimi tullee siitä, että näitä on useita kokoja ja värejä sekä muoto mahdollistaa useiden tarjottimien ryhmän eli kaleidoskooppimaisesti voi näistä rakentaa uusia symmetrisiä kuvioita. Tässä vain keltainen.

Hay Kaleido




Muuton hauska pyöreä muotoinen sokerikko taasen on mielestäni aika vitsikäs. Nimikin on Bulky.

Muuto Bulky



11.5.2014

Limoncello

Sitruunasta on niin moneksi. Vihdoin tein itse myös Limoncelloa. Tuota eteläisestä Italiasta, erityisesti Napolin alueelta, tulevaa herkkua. Tiukkaa viinaahan se on, mutta jotenkin sitruuna ja sokeri hämäävät niin, ettei sitä tajuakaan miten vahvaa tämä on.





Valmistin tämän yksinkertaisella HS:n ohjeella.

5 pientä luomusitruunaa
5 dl kirkasta viinaa (käytin Koskenkorvaa)
6 dl vettä
4 dl sokeria


Pese sitruunat hyvin ja leikkaa kuoren keltainen osa suikaleiksi. Vältä kuorimasta mukaan kuoren valkoista osaa. Laita kuoret kannelliseen lasipurkkiin viinan kanssa ja anna tekeytyä viileässä viikon ajan.
Kun viikko on kulunut, mittaa kattilaan vesi ja sokeri ja kiehauta. Anna porista kevyesti, kunnes sokeri on täysin liuennut veteen. Anna jäähtyä.
Siivilöi sitruuna-viinaseos ja sekoita se sokerisiirapin kanssa.





La Grande Bellezza

Italialainen elokuva, aina melkoinen harvinaisuus meidän leffateattereissa. Nyt kuitenkin Oscar-palkittu ja muitakin arvostettuja palkintoja kerännyt kohahduttava ja hieno elokuva tarjolla. La Grande Bellezza sijoittuu Roomaan ja päähenkilönä oleva mies täyttää juuri alussa 65-vuotta.

Elokuva on pakahduttavan täyteläinen sekoitus keveyttä ja syvällisyyttä. Toisessa hetkessä bailataan Rooman kattoterasseilla kuin viimeistä päivää, kohta seurataan lähes satavuotiaan nunnan viimeisiä hetkiä. En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa. Mietin useampaan otteeseen elokuvan aikana, että hetkonen mitä ihmettä olen katsomassa. Mutta siis hyvällä. Italialainen hulluus on aina puhutellut minua, nauroinkin katketakseni erityisesti onnistuneiden ihmiskarikatyyrin äärellä.



Katso pala ja ymmärtänet mitä tarkoitan leffan luonteesta.


Se pitää vielä sanoa, että elokuvan visuaalisuus on huikea kokemus jo sekin. Ja vielä jos haluaa nähdä Roomaa, niin sekin on syy katsoa tämä. Monta syytä. Lisää voit lukea Skenetin arvostelusta.

Lemon Pie ja muut äitienpäiväherkut

Tilasin herkkuja täksi päiväksi ja sain niitä. Ensimmäisenä sänkyyn shamppanjaa ja mansikoita. Niitä seurasi maitokahvi ja leivät.

Ulkoillessani ja saunoessani valmistui minulle lounas. Alkupalaksi tomaattibruschettoja. Pääruuaksi lampaanfilettä, punaviinkastiketta ja karamellisoituja omenoita. Ohje Dansukker. Nämä toteutti poikani, herkkusuu jo pitkään.

Jälkiruuaksi oli toivettani eli Lemon Pie. Ohje on peräisin Oliviasta ja oli tehty Key Lime Pien nimellä. Mutta nyt vaihdettiin lime sitruunaan. Toteutuksesta vastasi tyttäreni.


Ohje tässä.
Pohja:
100 g täysjyvädigestivekeksejä tai muita sopivia (tänään kaurakeksejä)
3 rkl tomusokeria
50 g voita

Täyte
4 munan keltuaista
1 tlk (400 g) kondensoitua maitoa
noin 4 neljän sitruunan mehu (1 dl)
2 tl sitruunan kuorta

Koristeeksi
Tomusokeria ja mansikoita

Rouhi keksit monitoimikoneessa pieniksi muruiksi. Lisää joukkoon tomusokeri ja voi.
Painele muruseos voidellun piirakka- tai irtopohjavuoan pohjalle.
Mittaa täytteen ainekset kulhoon. Sekoita vatkaimella noin kolme minuuttia kunnes täyte on kuohkeaa. Kaada täyte vuokaan. Paista 175 asteisesa uunissa noin 10-12 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt. Täyte ei saa ruskistua.
Anna jäähtyä.

Kiitos Atte ja Aino. Olette arvokkaita. Ikuisesti.

Keltaista energiaa - Eau Vitaminee




Keltaisen värin energisyydestä puhutaan aina. Tässä sitä nyt on, varsinainen sitrustuoksu. Biothermin Eau Vitaminee tuoksu lanseerattiin jo 1997. Edelleen se on markkinoilla ja siitä on muutama versiokin.





Alkutuoksu: appelsiininkukka ja greippi.
Sydäntuoksu: jasmiini.
Pohjatuoksu: myski ja freesia.


Tuote on nimensä mukaisesti vartalotuoksu ja todellisen vartalotuoksun siitä saa jos yhdistää saman sarjan vartalovoiteen. Kesäiseksi hellepäiväksi raikkaus on taattu.

Tähän keltaiseen energiaan lisätään vielä kynsipäivitys. Keltaisia sävyjä oli suhteellisen vähän saatavilla, mutta löysin tämän Orlyn lakan, joka oli mielestäni erinomainen. Värin nimi on Hook up.



Opin Avoplex kynsinauhaöljy on nimensä mukaisesti "Cuticle Oil To Go" elikkäs käsilaukkukamaa.

10.5.2014

Vaahtera

Minun puuni on vaahtera. Keväisin vaahteran kukinto on runsas lupaus siitä vihreydestä, joka saapuu kun lehdet tulevat. Kesäisin tummanvihreät lehdet suodattavat valon kauniina vihreänä valona. Ja syksyisin vaahteran väritys riippuen keleistä on toisinaan aivan satumaisen runsasvärinen.

Tiedä häntä, onko vaahtera tykkäämiseni suurimpana syynä synnyinkotini isot vaahterat. Elin vaahteran varjossa. Syksyisin lehtiä riitti ja se tarkoitti sitä, että lehtikasoissa tuli pyörittyä sisarusten kanssa.

Tässä nykyisen kotini pihalta keväiset kukinnot.



Olohuoneeseessani saan kohta nauttia vihreästä vaahteran valosta. Tuskin maltan odottaa.

UPM Metsämaailma sivulta löysin hurmaavan luonnehdinnan vaahterasta.
"Korskea ja koristeellinen Vaahtera rakastaa taiteita ja arvostaa visuaalisuutta. Vaahterat tunnistaa helposti komeasta ulkonäöstään. Kesän kynnyksellä Vaahterat kerrassaan räjähtävät kauniiseen kukkaan ja syksyllä ne vasta värikkäitä ovatkin. Yksilöllisyys on vaahteroille tärkeää – metsässäkin ne esiintyvä usein yksittäisinä puina. Nuorena vaahtera on altis tuhoille, kuten monet muutkin taiteelliset luonteet."

Kreppimäinen silkkipaita

Ompelu on taas viime viikkoina vallannut mielen. Ja jotain konkreettistakin on syntynyt. Jo muutama viikko sitten löysin kreppimäisen silkin. Kankaan kevyt olemus ja erikoinen ruutumainen pinta saivat kankaan lähtemään mukaani Eurokankaasta.




Malliksi valikoitui jo vanhemman Suuren Käsityökerhon silkkipaidan kaava. Tosin muokkasin sitä niin, etten laittanut mitään vetoketjua pääntielle taakse vaikka ohjeessa niin olikin. En oikein ymmärtänyt mihin sitä oltaisiin tarvittu, sillä pääntien aukko mahtuu ilman halkiotakin mainiosti pään yli.


Tänä keväänä muutenkin valikoima Eurokankaassa - ainakin keskustan myymälässä - on tuntunut runsaammalta kuin aiemmin. Ja viime viikonlopulla sattui vielä olemaan -20% kaikesta. Eihän sieltä sitten kovin helposti päässytkään pois... Nyt on pino kankaita odottamassa, joista sitten tuonnempana.

4.5.2014

Sitruunaa - Lemon Posset

Sitruunaan makuun päästyäni seuraavaksi vuorossa jälkkäri. Kun nyt sattuu olemaan jääkaapissa kuorensa menettäneitä sitruunoita roppakaupalla (kuoret ovat päätyneet toisaalle...), niin päätin tehdä Lemon Posset. Keitettyä kermaa, jota maustetaan sitruunan mehulla. Sitruuna hyydyttää kerman, kun massa saa levätä viileässä. Voiko olla yksinkertaisempaa. Tuskin. Mutta aah, niin sitruunaista.

Tässä reseptini:
3,3 dl kermaa (Valion purkillinen )
1,5 dl sokeria
noin 1 dl sitruunamehua
noin 1 rkl sitruunankuorta




Kuumenna kerma sokerin kanssa kiehuvaksi, jatka noin kolme minuuttia keittäen ja koko ajan sekoittaen.
Ota liedeltä ja lisää sitruunamehua sekä sitruunankuorta. Säätele sitruunaisuutta makusi mukaan.
Laita annosastioihin ja laita viileään noin vähintään tunniksi.