Viimeisiä valkoisia hetkiä

Vuoden viimeisen päivän juhlat ovat erityiset. Saan tänään viettää ne ystävien luona heidän uudessa kodissaan. Tuskin maltan odottaa.

Valmistautuminen on syytä aloittaa ajoissa. Moét & Chandon on pukenut jouluksi samppanjan näin upeasti.

Juhlafiilikseen kuuluu tietysti myös oikeat alusvaatteet sekä kynsilakka... Huumorilla, mutta silti tosissaan. Alusvaatevalinta tällä kertaa Elle Macphersonin Intimatesin satiininen setti, uudehko löytö Stockmanilta.

Ja niin kynsilakka jälleen Essien. Sillä hei ei niitä valkoisiakaan ole kaikilla, tai jos on niin laatu ja väri eivät vastaa haettua. Essien valkoisia sävyjä oli miltei kymmenen. Tässä sävy Allure.

Hyvää uutta vuotta kaikille!

White Xmas

Rauhallinen, pysähtynyt hetki. Se kietoo taiallaan minut. Tällaisiin hetkiin voi vajota nauttimaan ja haaveilemaan.

Tartuin kehuttuun Finlandia-voittajaan. Ulla-Lena Lundbergin Jää on kiehtova tarina, se koukuttaa alusta lähtien.

"Jää on tarina saaristoseurakuntaan saapuvasta papista, hänen perheestään ja kirkkosaarta ympäröivien kylien ihmisistä - ikiaikaisista salaisuuksista, joita meri ja jää kyläläisten hartioille uskovat.
Eletään sotien jälkeistä aikaa, taistelut ovat loppuneet ja maassa rauha. Kesällä alueen asukkaat rakentavat terveysasemaa, siltaa ja tulevaisuutta. Mutta talvella jää asettuu eri alueiden ja kirkkosaaren väleihin kuin kivilaatta.
Pappilan ulkopuolella, kulkuvesillä ja jäällä, vallitsevat iänikuiset voimat. Sen tietää myös postinkuljettaja, joka näkee enemmän kuin muut. Hän tietää, että jokaisen rinnassa on jonkin muun kaipaus, ja kaikki mitä kaivataan tulee veneellä."

Blossa lämmittää.  "Tämän vuoden Blossassa on Kaukoidän makuja, BLOSSA 12 on maustettu yuzulla ja inkiväärillä. Yuzu on Japanissa viljeltävä sitrushedelmä, jonka makua voisi kuvailla greipin ja mandariinin sekoitukseksi."

 Ja ulkona nämä hattupäät tervehtivät ikkunan lävitse.

Joulun kukkia

Pukiessani kotia jouluasuun kukilla on tärkeä rooli. Muutama kukka riittää ja siksi valinta on tehtävä huolella.

Amaryllis on jo pitkään ollut kestosuosikkini. Mutta leikkoversiona. Ja valkoisena. Amaryllis on talven kukista mielestäni näyttävin sekä kestää pitkään. Sen avautumista voi ihastella ainakin viikon.

Toinen valinta, minulle uutuus, oli leikkohyasintti. Valkoinen on hyasinteista vähiten tuoksuva eli sen voi valita sellainenkin joka ei siedä hyasintin voimakasta tuoksua. Kukat Kirsikankukka.

Ystävyyden kieli

Tärkeät ystävätreffit ovat aina ennen joulua; silloin virittäydytään joulun tunnelmaan ja niin tietysti vaihdetaan ne lahjat, jotka saa ja huom! pitää avata illan aikana.

Tänä vuonna aloitimme KYL:n joulukonsertista Temppeliaukion kirkosta. Miehet frakeissaan ainutlaatuisessa kirkossa, jo se näky oli juhlava. Ja konsertti sai vaihtelevan ohjelmansa sekä laadukkaan toteutuksensa vuoksi aikaan sen mitä haimmekin eli "mielenavauksen".

Sen jälkeen suuntasimme ravintola Aitoon. Töölön helmi, nimensa mukaisesti aito ja konstailematon. Erityisesti pääruokana nautittu ankka punajuurten sekä fenkolikastikkeen kanssa oli ennenkokematon herkku. Niin hyvää oli kastike, että sitä piti pyytää lisää.

Ravintolan sulkeutuessa suuntasimme Kuukuu:hun. Lasi shampanjaa ja lahjatarinat kehiin. Voi sitä kälätyksen ja naurun määrää. 

Saamassani kortissa Armi Ratian lause "Ystävyydellä on myös kieli, jota ei tarvitse puhua". Ystävyys on ja kestää, eläköön.

Joulutervehdyksiä

Ennen joulua muistaa mielessään ystäviään ja läheisiään. Yksi tapa tähän ovat ne tyystin perinteiset joulukortit.

Lapsena toimitin tärkeää tehtävää äidin ja isän ollessa kiireisiä, sain tehdä listan ystävistä keille kortti lähtee ja sitten sen perusteella kirjoittaa kortit. Se tuntui joka vuosi olennaiselta osalta jouluvalmisteluita. Kuin ei joulu olisi tullut ilman korttiurakkaa.

No tuleehan se joulu ilman korttejakin. Vaan niin on minulle käynyt, että mieleni kohenee kummasti kun saan tehtyä kortit ja tietysti lähetettyä ne. Siinä kirjoittaessa pohdiskelee rakkaitaan ja vuoden tapahtumia. Jotain kovin tärkeää siinä on minulle.

Tällaisia hyvin pelkistettyjä kortteja tänä vuonna.

Hiljaisuuden valo

Harvoin tietää levystä ilman kuuntelua, että se kolahtaa. Samuli sinä se olet. Äänesi on täynnä lämpöä. Tästä tullee menestys.

Muutama klassikko joukossaaan iki-ihanan Lumiukko-animaation Walking in the Air suomalaisin sanoin, Varpunen jouluaamuna ja Ave Maria.
Uusia Samulille tehtyjä joululauluja mukana mm. Joulun rauhaa, Kun vielä tiennyt en ja Sielläkin on joulu.

Levy-yhtiö Warner Music.

Skincare in White

Luottopakkini ihonhoidossa on Clarins. Useita sarjoja on kokeiltu ja aina palaan harharetkiltäni tähän.

Nyt käytössä - kuinka ollakaan valkoiset pakkaukset - päivävoiteet Multi-Régénérant Jour ja Capital Lumière Jour sekä yövoide Multi-Régénérante Nuit. Ovat riittävän hoitavia ja silti keveitä käytössä. Näitähän saa tavarataloista ja tietty netistä.

Sukkasillaan

Suloisesti sukkasillaan - viimeistään jouluna. Joululahjaksi voisi hankkia vaikka tällaisiä joulukoristeita, joiden sisältä löytyy pehmeääkin pehmeämmät ja pörröiset angoraa olevat sukat. Nämä ovat Falken Bedsocksit (pakkaus Silver Heart), joita ainakin Stockalta saa. Muut ostopaikat Swissladyn sivulta.

Toisenlainen lämmike ovat ylipolvensukat eli Striggingsit. Näillä saa helposti asusta toisenlaisen ja niin lämmittävän.

Valkoista Galleria Amassa

Galleria Ama:ssa on parhaillaan Tapani Hyypiän näyttely.
Siellä voit nähdä abstrakteja ja maalauksellisia pilviä, taivasta, Pohjolan kaikuja.

"Hyypiän taiteilijanlaatu on hiljainen, meditatiivinen ja katsojaa koukuttava. Hän tarjoaa eleettömästi kokemuksen väristä, valosta, pimeydestä, syvyydestä, aineesta ja aineettomuudesta. Abstraktien Mark Rothkon hengessä tehtyjen maalausten rinnalla näyttelyssä on myös Turnerin mieleen tuovia maisemamaalauksia."

Näyttely on auki 23.12. saakka.

Lehti, 2012, öljy kankaalle 122x240 cm

 

 

Samettinen maa-artisokkakeitto

Maa-artisokka on kylmän ajan herkku. Niin pehmeän ja hienostuneen makuista muuta juuresta ei ole. Olen tehnyt oman keittoni Pekka Terävän keittokirjan ohjeella jo useita vuosia. Uskoisin, että tämän reseptin yksi salaisuus on hapan omena. No toki keittiömestarin ohjeessa on aivan valtavasti voita ja kermaa. Minä olen kyllä tyytynyt puoleen ohjeen määristä.

1 kg maa-artisokkia
2 keltasipulia
2 valkosipulinkynttä
1 omena (hapan)
200 g voita (jota olen laittanut alle puolet)
5 dl kasvislientä
6 dl kuohukermaa (jota olen laittanut vähemmän ja ruokakermaa)
suolaa ja valkopippuria

1. Kuori maa-artisokat, sipulit, valkosipulinkynnet ja omena. Hienonna sipulit ja kuutio omena.
2. Kuullota aineksia kattilassa voissa noin 15 minuuttia miedolla lämmöllä.
3. Lisää joukkoon kasvisliemi ja kerma. Keitä keittoa hiljalleen, kunnes artisokat ovat kypsiä.
4. Soseuta keitto. Mausta suolalla ja valkopippurilla.
Lorautin pinnalle pistaasiöljyä. Mutta toimii ilmankin.

Mohairin keveys

Valkoisen kuukauden alettua suuntasin ajatukseni mohairin keveyteen. Voiko mikään materiaali olla näin untuvan kevyttä ja silti aah niin lämmintä. Moda-lehdestä löysin ohjeen, joka täydellisesti sopi ajatukseeni pehmeän naisellisesta puserosta. Harmi vaan etten löytänyt tähän kuvaa. Kuva siis tulossa kunhan neule on valmis. Tässä kuitenkin neulepintaa ja käyttämäni lanka.

Kudon tätä Lankamaailmasta hankittua lankaa kaksinkertaisena ja numero kahdeksan puikoilla. Ihanaa neulottavaa, joskin lanka on kyllä niin ohutta, että saa olla tarkkana ettei sotkeennu. Vinkki, älä jätä neuletta esille varsinkin jos kylään tulee koira tai lapsia... Ystäväni koira käväisi ja löysi herkun. Noh sotkusta huolimatta mitään pysyvää vauriota ei tullut.

Valkoista valoa

Onko valo valkoista? Jos ei, niin se ainakin se näyttää siltä tässä pimeydessä.
Klassinen joulutähti loistaa sisäpihan ikkunassa kampaajallani Konst:ssa.
Sähköinen lyhty taasen löytyy parveekkeeltani valoa tuomasta kun päätin, että jotain muutosta on saatava pimeään olohuoneeseen. Sytytin jouluvalot samaan aikaan kun ne joulukatu Aleksillekin ilmestyivät.

Luonto sytytti omat jouluvalonsa juuri 1.12. vieläpä adventtiviikonlopun kunniaksi.
Aivan ihmeellisiä valopalloja löytyi iltakävelyllä. Taikaa, jonka ihmettä jaksaa ihminen hämmästellä.

Joulukuuni on valkoinen hienoisesti vaniljaan taittuen.

Punahilkka

Ellen catwalkissa hurmaannuin punahilkan uudesta takista. Väljä, ilman turhia yksityiskohtia oleva pelkistetty värin voimaan luottava takki. Tämän toteutan.

Oikeanlainen kangas löytyi pitkän etsinnän jälkeen taasen Eurokangaasta. Erityisesti punaisen sävyjä on kankaissa vaikea löytää oikeanlaisina. Jotenkin punainen villa on usein tunkkaisen punainen tai sitten sellainen tummahko, joka nyt ei todellakaan ole se punahilkan juttu. Tämän löysin ja vielä vuorikangaskin on samaa sävyä.

Ja kait punahilkalla pitää olla myös punaiset alusvaatteet. Stockmannilla  joku muukin halusi alusvaatteet, sillä -20% alusvaatteista ennen joulua saa naiset liikkeelle. Nämä ovat Global Lingerien mallistoa.